Laskutuksen seuranta

... eli tuunaa mun myyntiressu ⁽¹

Oikealla myyntilaskujen jälkihoidolla on tärkeä merkitys yrityksen tehokkuudessa ja rahan kierrossa. Tämä on kaksiosaisen artikkelin ensimmäinen osa, jossa käydään läpi palveluita ja tekniikoita, joilla omien myyntilaskujen jälkiseuranta on helppoa. Artikkelin toisessa osassa keskitytään ostolaskujen ja ostoreskontran vastaaviin palveluihin.

1) Myyntiressu on tuttavallisempi ilmaisu taloushallinnon sanahirviölle "myyntireskontra". Myyntireskontralla tarkoitetaan myyntisaatavien seurantaa, eikä sillä valitettavasti ole olemassa selkeämpää sanaa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Reskontra.

Laskun viitenumero

Lähes jokainen suomalainen laskuttaja käyttää laskuillaan viitenumeroita, mutta kaikki eivät silti hyödynnä niitä millään tavalla. Viitenumeron tarkoitus on yksilöidä tilille tullut suoritus, eli se on siis tarkoitettu laskuttajalle, ei laskun maksajalle. Yleensä laskutusohjelmisto muodostaa viitenumeron automaattisesti esim. laskun numerosta ja erityisellä kaavalla laskettavasta tarkistenumerosta. Erityisen hyödylliseksi viitenumero tulee silloin, kun pankista haetaan viitemaksuluettelo, jolla laskujen suoritukset voidaan kirjata laskutusohjelmistoon automaattisesti. Tästä lisää seuraavassa kappaleessa.

Suoritusten kirjaaminen laskuille

Kuten määrittelykin sen jo kertoi, myyntireskontra on myyntisaatavien seurantaa ja tällöin on tietysti ensiarvoisen tärkeää tietää mitkä laskuista on maksettu. Suoritusten etsiminen tiliotteelta on hidasta ja virhealtista, joten avuksi kannattaakin ottaa pankkien viitemaksuluettelo. Viitemaksuluettelo - tai vanhalta nimeltään konekielinen tapahtumaluettelo - on konekielinen luettelo pankkitilille tulleista viitteellisistä maksuista. Laskutusohjelmistot osaavat lukea tästä aineistoista suoritukset ja kohdistaa ne oikeille laskuille. Viitemaksuluettelon käyttö pitää kytkeä päälle pankissa, ja sen jälkeen sen voi hakea verkkopankista käsin, tai sen voi noutaa automaattisesti pankkiohjelmalla, kuten Ecom Monipankki tai pankkien omat pankkiohjelmat. Tiliotteelta tai nettipankista läpikäytäviksi jää tämän jälkeen enää ilman viitettä maksetut suoritukset.

Kirjanpitoon valmista aineistoa

Reskontran ajan tasalla pitämisessä on myös suuri merkitys kirjanpidossa. Kuukauden päätyttyä kirjanpitäjälle voi toimittaa suoraan laskutus- ja suorituspäiväkirjan sekä myyntisaatavat-raportin. Näistä listoista kirjanpitäjä saa suoraan myyntitilien, suoritusten ja myyntisaatavien loppusummat. EC Tilit -tilitoimiston asiakkailla nämä päiväkirjat siirtyvät kirjanpitäjälle sähköisesti, eli niitä ei tarvitse edes erikseen tallentaa ja lähettää.

Maksumuistutukset eli karhulaskut

Maksumuistutusten lähettäminen eräpäivän ylittäneistä laskuista ei ole asiakkaiden kiusaamista tai uhkailua, vaan normaali osa myyntireskontran aktiivista ja asiallista hoitamista. Monissa tutkimuksissa on huomattu, että aikainen muistuttaminen laskee oleellisesti luottotappioita ja saatavien perinnän kustannuksia. Lisäksi pitää muistaa, että alkuperäinen lasku on saattanut hukkua postissa, ja tällöin maksumuistutus todennäköisesti paljastaa hävinneen laskun. Suomessa, jossa yleisesti on tapana hoitaa maksut eräpäivänä, on täysin normaalia lähettää neutraali muistutuskirje jo viikonkin päästä eräpäivästä, jos maksuehto on 14 päivää tai pidempi. Kahden muistutuskirjeen jälkeen voi siirtää asian jo perintätoimistolle, joiden palvelut ovat nykyään helppoja käyttää jopa suoraan laskutusohjelmasta tai nettipalveluna.

Kun laskujen suoritukset kirjataan suoraan viitemaksuluetteloista, ovat myyntisaatavat myös aina ajan tasalla. Tällöin maksumuistutusten tulostaminen käy nappia painamalla.

Palkanlaskijan vuodenvaihteen muistilista

Vuosi-ilmoitukset tulee jättää tammikuun loppuun mennessä

Verottajan vuosi-ilmoitusaineiston (TYVI-raportti) voi muodostaa Ecom Palkanlaskennasta ja se siirretään verottajalle ilmoitin.fi -palvelulla tai Soneran Tyvi-palvelulla. Huomaa, että vuoden 2011 aineiston voi muodostaa vain uusimmalla palkanlaskentaohjelman versiolla (versio 49). Päivitä ohjelmisto kaukosäätimen Ohjelmiston päivitys -napista. Muista myös ilmoitukset vakuutusyhtiöön.

HUOM! Jos ilmoitat alle 16-vuotiaalle tai yli 68-vuotiaalle maksettuja palkkoja, laita palkka normaalin rahapalkan lisäksi kohtaan "36 Palkkaerät, jotka eivät kuulu sairasvakuutuksen päivärahamaksun perusteeseen" (klikkaa kuva suuremmaksi).

Päivitä verottomien korvauksien arvot, sekä vakuutusmaksujen ja sosiaaliturvamaksun prosentit ohjelmiston asetuksiin

HUOM! Laske vuoden 2011 palkat ja tulosta palkkalistojen yhdistelmä (sotu-laskelma) ennen arvojen päivittämistä.

---

VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET

Kilometrikorvaus (auto)	0,45 €
Käyttöetuauton kilometrikorvaus	0,12 €
Kokopäiväraha (yli 10 h)	36,00 €
Osapäiväraha (yli 6)	16,00 €
Ateriakorvaus	9,00 €

LUONTOISEDUT

Kotipuhelinetu	20,00 €
Matkapuhelinetu	20,00 €
Ravintoetu	5,60 € (maks. 9,30 €)

AUTOETU

	Vapaa etu/kk	Käyttöetu/kk
Ikäryhmä A (käyttöönottov. 2010 - 2012)	1,4% + 285 € tai 0,19 €/km	1,4% + 90 € tai 0,06 €/km
Ikäryhmä B (käyttöönottov. 2007 - 2009)	1,2%+ 300 € tai 0,20 €/km	1,2%+ 105 € tai 0,07 €/km
Ikäryhmä C (käyttöönottov. ennen 2006)	0,9% + 315 € tai 0,21 €/km	0,9% + 120 € tai 0,08 €/km

Prosentilla kerrotaan auton uushankintahinta (automallin yleinen suositushinta vähennettynä 3 400 eurolla). Saatu arvo pyöristetään lähinpään alempaan 10 euroon.

Tarkemmat tiedot luontoiseduista löytyvät http://www.vero.fi (mm. ravintoedun ja lipukkeen nimellisarvo alle väh.arvon ja ylittävän arvon ohjeet, auton lisävarusteiden arvo, ulkomailla saatu autoetu).

PALKANMAKSUN SIVUKULUT

TyEL, sopimustyönantaja	18-52 -vuotiaat	yli 53-vuotiaat
Työnantajan osuus (keskimääräinen)	17,65%	16,30%
Työntekijän osuus	5,15%	6,50%
Yhteensä	22,80%	22,80%
TyEL, tilapäinen työnantaja (*	18-52 -vuotiaat	yli 53-vuotiaat
Työnantajan osuus (keskimääräinen)	18,15%	16,80%
Työntekijän osuus	5,15%	6,50%
Yhteensä	23,30%	23,30%
*) Tilapäinen työnantaja = ei varsinaista työntekijää ja 6 kk:n palkkasumma alle 7386 €

TyEL-alaraja on 54,08 €/kk

Työttömyysvakuutus
Työnantaja (palkat < 1 846 500 €)	0,80%
Työntekijä (osaomistaja 0,20%)	0,60%
Yhteensä	1,40%

Muut
Ryhmähenkivakuutus	n. 0,07%
Sosiaaliturvamaksu	Kaikilla työnantajilla sama 2,12%
Yel-työtulon alaraja	7105,84 €/v

MUUTA TÄRKEÄÄ

Ennakonpidätykseen sisältyvä sairasvakuutuksen päivärahamaksu
TyEL-palkansaaja	0,82%
YEL-yrittäjäpalkansaaja	0,97%

Loppukiri SEPA-aikaan!

31.10 on viimeinkin se päivä, josta moni taho on pitänyt - tai ainakin yrittänyt pitää - kovaa meteliä jo pari vuotta. Silloin pitkään käytössä olleet suomalaisten pankkien Laskujen maksupalvelu (LMP) ja palkanmaksun Toistuvaissuoritukset-palvelu lopetetaan, ja molemmat hoituvat jatkossa ns. SEPA-maksuina. Samalla monen pankin osalta historiaan siirtyy PATU-tiedonsiirto ja uusi Web Services -siirto jää pankkiohjelmien ainoaksi siirtotavaksi. Loppukiri näyttää kuitenkin muuttuvan viimehetken paniikiksi, kun tuoreen gallupin mukaan vain puolet suomalaisista PK-yrityksistä on varmistanut ohjelmistojensa SEPA-valmiuden. Pankeissakin alkaa jo hermostuksen hikipisarat tulemaan otsalle, ja pankit ovatkinalkaneet aktiivisesti hätyytellä asiakkaitaan kirjein ja henkilökohtaisin yhteydenotoin.

Mitä 31.10. tarkoittaa Ecomin käyttäjälle?

Kaikki Ecomin ohjelmat ovat olleet SEPA-valmiita jo pitkään ja vanhojen palveluiden muuttaminen uusiin käy helposti asetuksista. Lähtökohta kaikkien palveluiden osalta on se, että tarvittavat sopimusmuutokset pitää ensin tehdä pankissa, jonka jälkeen uudet palvelut vain kytketään käyttöön Ecomissa. Alta löydät ohjeet jokaiseen ohjelmaan. Kuten huomaat, homma käy helpommin, kuin ehkä pelkäsit... :) Muista kuitenkin ensin varmistaa sopimukset pankistasi!

Ecom Taloushallinto

Taloushallinnon osalta SEPA-muutos koskee vain ostoreskontraa. Muuta ostoreskontran oletuksista Maksutilit-välilehdeltä aineistomuoto LMP:stä C2B:ksi.

Ecom Palkanlaskenta

Palkanlaskennasta pankkiaineiston tyyppi muutetaan kohdassa Asetukset -> Palkanlaskenta -> Pankkiohjelmisto. Muuta aineistomuoto TS:stä C2B:ksi.

Ecom Monipankki

Ecom Monipankissa uudet palvelut vaativat kaksi asiaa. Molemmat muutokset tehdään Asetuksissa.

1. Web Services -palvelun käyttöönoton (korvaa PATU-tiedonsiirron)

2. Laskujenmaksu palvelun ja Toistuvaissuoritukset-palvelu vaihtamisen Yrityksen maksut -palveluun

Web Services -palvelua varten tarvitset pankista Web Services -varmenteen, eli tunnuksen ja PIN-koodin. Tunnukset syötetään pankkikohtaisiin yhteysasetuksiin, jonka jälkeen ohjelma noutaa pankista varsinaisen salausvarmenteen. Tämän jälkeen halutun tilin asetuksista kytketään käyttöön Yrityksen maksut ja poistetaan käytöstä Laskujen maksupalvelu ja Toistuvaissuoritukset. Varmista, että tiedostopolku on oikein!

Vinkki

Jos maksat sekä ostolaskuja että palkkoja Ecom Monipankilla, voit käyttää pankkiohjelman asetuksissa *-merkkiä tiedostonimen lopussa, ja käyttää samaa tiedostonimen alkua ostoreskontrassa ja palkanlaskennassa. Esim:

Ostoreskontra: C:\Ecom\LMP\LMP1-laskut
Palkat: C:\Ecom\LMP\LMP1-palkat
Monipankki (Yrityksen maksut): C:\Ecom\LMP\LMP1*

Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisävero voimaan 1.4.2011

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa sitä, että palvelun myynnistä verovelvollinen on myyjän sijasta ostaja.

Rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta on sovellettava AINA kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

• palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten
• ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Ostaja voi olla myös ns välimies eli elinkeinonharjoittaja, joka myy edelleen kyseisen palvelun edellä määritellylle elinkeinonharjoittajalle.

Rakentamispalvelut

Rakentamispalvelujen käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan sellaisiin kiinteistöön kohdistuviin palveluihin, jotka liittyvät

• maapohja -ja perustustöihin
• rakennustyöhön
• rakennusasennukseen
• rakennuksen viimeistelyyn
• rakennuskoneiden vuokraukseen, kun samalla vuokrataan kone ja sen käyttäjä
• rakennussiivoukseen
• työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten.

Kiinteistönä pidetään maa-aluetta, rakennusta, pysyvää rakennelmaa tai niiden osaa. Pysyviä rakennelmia ei ole tarkoitettu siirrettäviksi eikä tilapäisiksi. Niillä on usein kiinteät perustukset, esimerkkeinä sillat, laiturit, sähkö-,vesi -ja kaukolämpöverkostot sekä televerkot.

Kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevat koneet, laitteet ja kalusteet eivät kuulu kiinteistöön. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta näiden laitteiden asennus-, korjaus -ja huoltotöihin.

Rakentaminen jaetaan usein:

• talonrakentamiseen (esim. uudis- ja korjausrakentaminen, perusparannus)
• maa -ja vesi -rakentamiseen (esim. kadut, verkostot)
• erikoistuneeseen rakennustoimintaan (esim. LVI, - sähkö -ja kattotyöt).

Rakennuksiin kiinteästi kuuluvien varusteiden ja laitteiden kuten hissien ja valvonta-ja hälytysjärjestelmien asentaminen on rakentamispalvelua.

Rakentamista ei ole:

• tuotantotoiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden asentaminen ja pystyttäminen
• viheralueiden istutus ja hoito
• arkkitehtipalvelut
• rakennus- ja rakennesuunnittelu sekä muut insinööripalvelut ja tekninen suunnittelu
• rakennuskoneiden vuokraus ilman kuljettajia
• ulkotilojen puhtaanapito
• kuljetuspalvelut (huom! rakennusmateriaalin siirto rakennuspaikalla rakennustyökoneella on rakentamispalvelua).

Käännetty verovelvollisuus koskee vain palvelun myyntiä, ei tavaran myyntiä.

Jos rakentamispalveluun sisältyy myös materiaalia, pidetään sitä kuitenkin yleensä yhtenä kokonaisuutena ja rakentamispalvelun myyntinä. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan silloin sekä itse työn että materiaalin ja työssä käytettävien tavaroiden myyntiin.

Mikäli tavaran myyntiin sisältyy asennus, voivat olosuhteet olla asennustyön vähäisyyden takia sellaiset, että koko toimitusta pidetään tavaran toimituksena (esimerkiksi jääkaapin asennus).

Ostajan ja myyjän asema

Käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen edellyttää, että palvelun ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy laissa tarkoitettuja rakentamispalveluita. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan myös silloin kun ostaja sivutoimisesti myy kyseisiä palveluja. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta jos ostaja on luonnollinen henkilö (yksityishenkilö).

Ostajan pääasiallinen toimiala ja toiminta, rakentamispalvelujen myynnin säännöllisyys sekä palvelusuoritusten määrä ja laajuus vaikuttavat sen arviointiin, onko ostaja edellä mainittu elinkeinonharjoittaja.

Satunnainen rakentaminen tarkoittaa pääasiassa kertaluonteista, tilapäistä, ei toistuvaa tai vähäistä rakentamista, jota ei ole tarkoitettu jatkuvaksi toiminnaksi.

Myyjällä on selonottovelvollisuus ostajan asemasta. Epäselvissä tapauksissa myyjän tulee pyytää selvitystä ostajalta. Myyjän kannattaa esimerkiksi arkistoida ostajilta tulleet kirjalliset vastaukset. Näin jälkikäteen tilanteen todentaminen on helpompaa.

Valtion katsotaan aina myyvän rakentamispalveluja satunnaisesti; kuntia ja kuntayhtymiä tarkastellaan tapauskohtaisesti.

Myyjän asemaan arvonlisäverolaki ei aseta vaatimuksia. Ratkaisevaa on vain palvelun laji ja ostajan edellytysten täyttyminen. Myyjän toimialaluokituksella ei ole merkitystä. Käännetyn verovelvollisuuden säännöksiä tulee siis soveltaa, vaikka myyjä ei yleensä toimi rakennusalalla, mutta hänen myymiensä palvelujen ja näiden ostajan osalta laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Laskutus

Kun on kyse rakentamispalvelun myynnistä ja molemmat edellämainitut edellytykset täyttyvät, on myyjällä laskunantovelvollisuus vaikka ostaja on velvollinen suorittamaan ja ilmoittamaan myynnin veron.

Myyjä antaa ostajalle laskun, joka sisältää yleiset laskumerkinnät. Laskuun ei kuitenkaan merkitä verokantaa eikä veron määrää. Laskussa tulee olla lisäksi ostajan arvonlisäverotunniste (suomalaisella ostajalla y-tunnus) ja tieto siitä, että ostaja on veronmaksuvelvollinen. Laskuun merkitään joko ostajan verovelvollisuuden peruste taikka viittaus AVL 8 c §:ään.

Voimaantulo

Lakia sovelletaan kun veron suorittamisvelvollisuus syntyy lain tultua voimaan 1.4.2011. Lakia ei kuitenkaan sovelleta lain voimaantullessa keskeneräiseen palveluun, jonka suorittamiseen on tosiasiallisesti ryhdytty jo ennen lain voimaantuloa. Lain voimaantullessa tulee suorittaa urakkakohtainen ja aliurakoiden osalta urakoitsijakohtainen tarkastelu. Sopimuksen tekoajankohdalla ei ole merkitystä, vaan ratkaisevaa on se , milloin rakentamiseen liittyviin toimenpiteisiin on ryhdytty.

Käytännön toimenpiteet

Yritysten tulee huolehtia seuraavien asioiden päivityksestä ja muuttamisesta:

• taloushallinnon järjestelmien päivitystarpeet (tuottavatko ohjelmat oikeat tiedot, rinnakkaisten järjestelmien luominen eli normaali alv vs käännetty, laskupohjien päivitys, laskumerkintöjen oikeellisuuden tarkistaminen)
• muutosten huolehtiminen sopimuksissa ja sopimusehdoissa
• henkilöstön koulutustarve

Verotoimistot ympäri Suomea tulevat järjestämään yrittäjille aiheeseen liittyviä koulutuksia; tietoa näistä saa verottajan nettisivuilta www.vero.fi/vero-ohjeet → Arvonlisäverotus.

Samaiselta sivulta löytyy myös 6.10.2010 julkaistu ohje aiheeseen liittyen. Vero-ohjeessa on useita esimerkkitapauksia siitä, sovelletaanko uutta lakia tietyissä tilanteissa vai ei. Suosittelemme tämän ohjeen läpilukemista.

Palkanlaskijan vuodenvaihteen muistilista

Vuosi-ilmoitukset tulee jättää tammikuun loppuun mennessä

Verottajan vuosi-ilmoitusaineiston (TYVI-raportti) voi muodostaa Ecom Palkanlaskennasta ja se siirretään verottajalle ilmoitin.fi -palvelulla tai Soneran Tyvi-palvelulla. Huomaa, että vuoden 2010 aineiston voi muodostaa vain uusimmalla palkanlaskentaohjelman versiolla (versio 46). Päivitä ohjelmisto kaukosäätimen Ohjelmiston päivitys -napista. Muista myös ilmoitukset vakuutusyhtiöön.

Päivitä verottomien korvauksien arvot, sekä vakuutusmaksujen ja sosiaaliturvamaksun prosentit ohjelmiston asetuksiin

HUOM! Laske vuoden 2010 palkat ja tulosta palkkalistojen yhdistelmä (sotu-laskelma) ennen arvojen päivittämistä.

Sotu-maksu poistuu alle 16-vuotiailta ja yli 68-vuotiailta

1.1.2011 alkaen työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Ecom Palkanlaskennan versio 47 ottaa huomioon ikärajat sotu-laskennassa. Versio julkaistaan tammikuussa 2011.

YEL-vakuutuksen piiriin jo 30% omistuksella

1.1.2011 alkaen yrittäjiksi luokitellaan yksin yli 30% osakeyhtiön osakkeista omistavat ja he, joiden omistamien osakkeiden äänimäärä ylittää 30%. Aikaisemmin raja on ollut 50%.

---

VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET

Kilometrikorvaus (auto)	0,46 €
Käyttöetuauton kilometrikorvaus	0,11 €
Kokopäiväraha (yli 10 h)	34,00 €
Osapäiväraha (yli 6)	16,00 €
Ateriakorvaus	8,50 €
Ulkomaan päiväraha	Kts. verottajan ohjeet

LUONTOISEDUT

Kotipuhelinetu	20,00 €
Matkapuhelinetu	20,00 €
Ravintoetu	5,40 € (maks. 9,00 €)

AUTOETU

	Vapaa etu/kk	Käyttöetu/kk
Ikäryhmä A (käyttöönottov. 2009 - 2011)	1,4% + 270 € tai 0,18 €/km	1,4% + 90 € tai 0,06 €/km
Ikäryhmä B (käyttöönottov. 2006 - 2008)	1,2%+ 285 € tai 0,19 €/km	1,2%+ 105 € tai 0,07 €/km
Ikäryhmä C (käyttöönottov. ennen 2005)	0,9% + 300 € tai 0,20 €/km	0,9% + 120 € tai 0,08 €/km

Prosentilla kerrotaan auton uushankintahinta (automallin yleinen suositushinta vähennettynä 3 400 eurolla). Saatu arvo pyöristetään lähinpään alempaan 10 euroon. Tarkemmat tiedot mm. uushankintahinnasta ja ulkomailla saadusta autoedusta löytyvät verottajan sivuilta http://www.vero.fi.

PALKANMAKSUN SIVUKULUT

TyEL, sopimustyönantaja	18-52 -vuotiaat	yli 53-vuotiaat
Työnantajan osuus (keskimääräinen)	17,70%	16,40%
Työntekijän osuus	4,70%	6,00%
Yhteensä	22,40%	22,40%
TyEL, tilapäinen työnantaja (*	18-52 -vuotiaat	yli 53-vuotiaat
Työnantajan osuus (keskimääräinen)	18,30%	17,00%
Työntekijän osuus	4,70%	6,00%
Yhteensä	23,00%	23,00%
*) Tilapäinen työnantaja = ei varsinaista työntekijää ja 6 kk:n palkkasumma alle 7386 €

TyEL-alaraja on 52,49 €/kk

Työttömyysvakuutus
Työnantaja (palkat < 1 846 500 €)	0,80%
Työntekijä (osaomistaja 0,20%)	0,60%
Yhteensä	1,40%

Muut
Ryhmähenkivakuutus	n. 0,07%
Sosiaaliturvamaksu	Kaikilla työnantajilla sama 2,12%
Yel-työtulon alaraja	6896,69 €/v

MUUTA TÄRKEÄÄ

Ennakonpidätykseen sisältyvä sairasvakuutuksen päivärahamaksu
TyEL-palkansaaja	0,82%
YEL-yrittäjäpalkansaaja	0,92%

SEPA-sanasto for Matti Meikäläinen

SEPA tulee niin että ryminä vaan käy. Muutoksia tulee, vanhat palvelut lopetetaan tykkänään, uudet mullistavat tajunnan ja kaikki on tulevaisuudessa helppoa ja yhtenäistä. Paitsi että ei lopeteta, ei mullista ja eikä ole. Mutta muutos on kuitenkin hyvään suuntaan, vaikka siirtymävaihe vähän vaivaa aiheuttaakin.

Euroopan maiden yhteinen maksualue eli SEPA ja sen mukanaan tuomat uudistukset ovat aiheuttaneet paljon puhetta ja uutisointia, mutta valitettavasti samalla myös paljon väärinkäsityksiä ja turhia pelkoja. Tämä artikkeli toivottavasti selventää muutamia asioita ja antaa kuvan siitä, mitä SEPA vaatii yritykseltä - erityisesti Ecomia käyttävältä yritykseltä.

Mikä SEPA?

SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area, yhtenäinen euromaksualue. Siihen kuuluvat kaikki EU-maat sekä Islanti, Norja ja Liechtenstein sekä Monaco ja Sveitsi, ja sen tarkoitus on yhtenäistää Euroopan maiden maksukäytäntöjä. Alkuvaiheessa yhtenäistäminen koskee tilisiirtoja ja maksukortteja. Näkyvin muutos on tilinumeroiden muuttuminen uuteen IBAN-muotoon.

Ulkomaanmaksut

Ulkomaanmaksuja ovat jatkossa SEPA-alueen ulkopuolelle menevät maksut ja muussa valuutassa kuin euroissa välitettävät maksut. Huom! Myös Ruotsiin voi jatkossa maksaa "kotimaanmaksuja" (SEPA-maksu), jos valuuttana on Euro.

C2B/XML

C2B-maksusanoma on uusi tiedostoformaatti, joka korvaa suomalaisen Laskujen maksupalvelu (LMP) -aineiston sekä palkanlaskennan Toistuvaissuoritukset (TS) -aineiston. Jossain yhteyksissä puhutaan myös ISO 20022 -standardista. Sekä Ecom Taloushallinnon että Ecom Palkanlaskennan uusimmat versiot osaavat tuottaa C2B-aineistoa.

Web Services -tiedonsiirto

Web Services on uusi tiedonsiirtotekniikka pankkiyhteysohjelmille ja se korvaa suomalaisen PATU-tiedonsiirron lähiaikoina. Uusi tekniikka vaikuttaa vain pankkiyhteysohjelmiin, ei Internet-selaimella käytettäviin nettipankkeihin, tai laskutus- ja palkanlaskentaohjelmiin. Web Services -tekniikat eivät varsinaisesti liity SEPA-muutoksiin, mutta uusi tekniikka otetaan käyttöön yhdessä uusien maksusanomien kanssa.

Ecomin tarjoama pankkiohjelma Ecom Pankkiyhteys tukee uutta Web Services -tekniikkaa, mutta ominaisuutta ei ole vielä avattu asiakkaiden käyttöön, koska pankkien Web Services -palvelut ovat vielä vakiintumattomat.

Mitä minun täytyy tehdä ja koska?

Mitä	Koska
Päivitä Ecom ja Ecom Palkanlaskenta uusimpiin versioihin	Syksyn aikana Laskuissa ja muissa tulosteissa tulee olla IBAN-muotoiset tilinumerot vuoden loppuun mennessä.
Jos maksat ostolaskuja Ecomin ostoreskontran avulla tai palkkoja Ecom Palkanlaskennalla, sovi pankkisi kanssa C2B-aineistojen lähetyksestä (korvaa LMP- ja palkka-aineistot).	Loppuvuodesta tai ensi vuonna. Virallinen takaraja uusien aineistojen käytölle on jo tämän vuoden loppu, mutta käytännössä pankit tulevat lähes täysin varmasti hyväksymään vanhoja aineistoja vielä ensi vuoden puolella.
Jos käytät erillistä pankkiohjelmaa, varmista että se tukee Web Service -tiedonsiirtoa. Ecom Pankkiyhteys tukee.	Syksyn aikana Eri pankit ottavat Web Service -tekniikkaa käyttöön hyvin eri aikataululla. Osa pankeista ei hyväksy uusia C2B-aineistoja vanhalla PATU-tiedonsiirrolla. Tällöin pankkiohjelma pitää päivittää ennen kuin voi siirtää uusia aineistoja.

Lähteet

Finanssialan keskusliitto

Ecom Pankkiyhteys

Ecom Pankkiyhteys monipankkiohjelma on muutamassa viikossa kerännyt kymmeniä käyttäjiä ja saamamme palaute on ollut hyvää. Jatkokehitystä tehdään palautteen pohjalta jatkuvasti ja seuraava uusi versio 1.1 onkin valmistumassa jo aivan lähipäivinä. Versio 1.1 tuo ohjelmistoon mm. Finvoice-lähetyksen ja tapahtumalokin.

SEPA & Web Services

Tiedonsiirto pankkien ja yritysten välillä on muuttumassa radikaalisti uuden Web Services -standardin myötä. Uusi tiedonsiirtotapa korvaa vanhan eräsiirtoon perustuvan PATU-järjestelmän, joka on osittain jo pahasti vanhentunut, eikä täytä nykyajan vaatimuksia.

Uutta tekniikkaa otetaan käyttöön melko tiukalla aikataululla ja tämä on aiheuttanut myös hieman hämmennystä - niin meillä, asiakkaillamme kuin myös pankeissa. Uuden tekniikan käyttöönotto on osalla pankeista vielä kesken ja yhteiset käytännöt hakevat oikeita uriaan. Tästä syystä emme ole vielä avanneet Web Services -toimintoja Ecom Pankkiyhteysohjelmasta, vaikka ne konepellin alla ovatkin jo odottamassa.

Ecom Pankkiyhteys on helppo ottaa käyttöön

Ecomin käyttäjille Ecom Pankkiyhteyden asentaminen ja käyttöönotto on tehty erittäin helpoksi. Uusin Ecomin version 2010B sisältää toiminnon, jonka avulla Ecom Pankkiyhteyden tili- ja hakemistoasetukset tulevat kerralla yhtenäisiksi, eikä kummassakaan ohjelmassa tarvitse asettaa hakemistoja. Asennuksesta ja käyttöönotosta on tehty havainnollistava video. Käy katsomassa kuinka helppoa tietojen siirto Ecomin ja pankin välillä voi olla!

Lue lisää Ecom Pankkiyhteysohjelmasta

Verotili

Haluamme muistuttaa kaikkia asiakkaitamme uudesta verotilistä, joka otettiin käyttöön vuoden 2010 alusta. Verotili on verottajan yrityskohtainen tili, jolle maksetaan jatkossa kaikki oma-aloitteiset maksut, kuten arvonlisävero ja työnantajamaksut. Kaikki maksut maksetaan määrätyn kuukauden 12. päivä ja samalla viitenumerolla.

Muistilista:

• Maksa vain vuoden 2010 maksut verotilille.
  • Tammikuussa maksettujen palkkojen työnantajamaksut maksetaan 12.2.
  • Tammikuun alv. maksetaan 12.3
• Vuoden 2009 maksut kuten marras- ja joulukuun alv. maksetaan vanhaan tapaan, vaikka maksupäivä onkin vuoden 2010 puolella
• Muista vaihtaa maksujen tili- ja viitenumero ja talleta saajatieto Ecomin ostoreskontraohjelmaan. Voit varmuuden vuoksi poistaa vanhat saajatiedot, ettet epähuomiossa maksa maksuja vanhoilla viitteillä
• Verotilille maksettaviin maksuihin tulee vain viitenumero, ei viestiä, kuten aikaisemmin esim. työnantajamaksuihin. Siirrä ostolaskussa valinta kohtaan "Viite" (kts. esimerkki).
• Muista maksut ja ilmoitukset ajoissa, myöhästyneistä tai virheellisistä maksuista ja suorituksista pitää maksaa viivästysmaksu.

Lisätietoja verotilistä löytyy verottajan ohjeista.

Verovapaat korvaukset, luontoisedut ja prosentit 2010

Vuodenvaihde on meillä tilitoimistossa vuoden kiireisintä aikaa. Useimpien asiakkaidemme tilikausi on juuri päättynyt, ja vuoden vaihtuminen tuo muutenkin aina omat hommansa vuosi-ilmoituksineen ja muutoksineen. Lähetimme juuri ennen vuoden vaihtumista tiedotteen kaikille tilitoimistoasiakkaille, johon olimme keränneet verottajan vahvistamat verottomat korvaukset, luontoisetujen arvot ja tärkeät prosentit vuodelle 2010. Päätimme julkaista tiivistetyn listan myös täällä netissä, jotta se olisi helposti kaikkien saatavilla.

Tuloksekasta Uutta Vuotta 2010 kaikille!

Terveisin,
Heidi

---

VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET

Kilometrikorvaus (auto)	0,45 €
Käyttöetuauton kilometrikorvaus	0,11 €
Kokopäiväraha (yli 10 h)	36,00 €
Osapäiväraha (yli 6)	16,00 €
Ateriakorvaus	9,00 €
Ulkomaan päiväraha	Kts. verottajan ohjeet

LUONTOISEDUT

Kotipuhelinetu	20,00 €
Matkapuhelinetu	20,00 €
Ravintoetu 1.1.-30.6.2010	5,70 € (maks. 9,50 €)
Ravintoetu 1.7.-31.12.2010	5,30 € (maks. 8,80 €)

AUTOETU

	Vapaa etu/kk	Käyttöetu/kk
Ikäryhmä A (käyttöönottov. 2008 - 2010)	1,4% + 270 € tai 0,18 €/km	1,4% + 105 € tai 0,07 €/km
Ikäryhmä B (käyttöönottov. 2005 - 2007)	1,2%+ 285 € tai 0,19 €/km	1,2%+ 120 € tai 0,08 €/km
Ikäryhmä C (käyttöönottov. ennen 2005)	0,9% + 300 € tai 0,20 €/km	0,9% + 135 € tai 0,09 €/km

Prosentilla kerrotaan auton uushankintahinta (automallin yleinen suositushinta vähennettynä 3 400 eurolla). Saatu arvo pyöristetään lähinpään alempaan 10 euroon. Tarkemmat tiedot mm. uushankintahinnasta ja ulkomailla saadusta autoedusta löytyvät verottajan sivuilta http://www.vero.fi.

PALKANMAKSUN SIVUKULUT

TyEL, sopimustyönantaja	18-52 -vuotiaat	yli 53-vuotiaat
Työnantajan osuus (keskimääräinen)	17,50%	16,30%
Työntekijän osuus	4,50%	5,70%
Yhteensä	22,00%	22,00%
TyEL, tilapäinen työnantaja (*	18-52 -vuotiaat	yli 53-vuotiaat
Työnantajan osuus (keskimääräinen)	17,90%	16,70%
Työntekijän osuus	4,50%	5,70%
Yhteensä	22,40%	22,40%
*) Tilapäinen työnantaja = ei varsinaista työntekijää ja 6 kk:n palkkasumma alle 7386 €

TyEL-alaraja on 51,57 €/kk

Työttömyysvakuutus
Työnantaja (palkat < 1 846 500 €)	0,75%
Työntekijä (osaomistaja 0,15%)	0,40%
Yhteensä	1,15%

Muut
Ryhmähenkivakuutus	n. 0,07%
Sosiaaliturvamaksu	Kaikilla työnantajilla sama 2,23%
Yel-työtulon alaraja	6775,60 €/v

MUUTA TÄRKEÄÄ

Ennakonpidätykseen sisältyvä sairasvakuutuksen päivärahamaksu
TyEL-palkansaaja	0,93%
YEL-yrittäjäpalkansaaja	1,05%

Korot
Peruskorko (30.6.2010 asti)	1,25%
Viitekorko (30.6.2010 asti)	1,00%
Yleinen viivästyskorko	Viitekorko + 7 %