Talotekniikka-alan LVI-toimialan TES 2025–2028 tiivistettynä

Talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimus (TES) on LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja Rakennusliitto ry:n välinen yleissitova sopimus vuosille 2025–2028. Siinä sovitaan mm. alalla toimivien työntekijöiden palkkauksesta, työajoista, korvauksista sekä työturvallisuudesta, ja se antaa myös mahdollisuuden paikallisiin joustoihin.

Tähän artikkeliin on koostettu työehtosopimuksen tärkeimpiä kohtia, jotta voit helposti löytää tarvitsemaasi tietoa. Artikkeli noudattelee pitkälti TES:n rakennetta, joten pystyt etsimään lisätietoa valitsemastasi aiheesta varsinaisesta työehtosopimuksesta.

HUOM. Tarkista aina tiedot työehtosopimuksesta ja lainsäädännöstä ennen tiedon soveltamista käytäntöön työpaikallanne.

Talotekniikka-alan TES sisältö:

1. Paikallinen sopiminen
2. Lomauttaminen ja irtisanominen
3. Työsopimus
4. Työaika
5. Erityistilanteiden korvaukset ja ylityölisät
6. Työajan lyhennys eli pekkaspäivät
7. Työpalkat
8. Keskituntiansio
9. Lisät
10. Matkakustannukset
11. Työ ulkomailla
12. Tuntikirjanpito ja palkanmaksu
13. Vuosiloma ja lomapalkka
14. Sairausajan sekä raskaus- ja vanhempainvapaan palkka
15. Työturvallisuus, suojavaatetus ja työvälineet

Yleistä tietoa työehtosopimuksesta

Talotekniikka-alan LVI-toimialan TES on voimassa 1.3.2025–29.2.2028, mutta se voidaan kuitenkin irtisanoa päättymään jo 28.2.2027, mikäli siitä ilmoitetaan vuoden 2026 lopussa.

Sopimus koskee talotekniikka-alan työntekijöitä, jotka työskentelevät esimerkiksi putki-, ilmastointi-, sprinkler- ja putkieristystöissä. Sopimus kattaa käytännössä suurimman osan alan työntekijöistä. Työnantajan tulee huomioida, että sopimus on yleissitova, eli sitä noudatetaan myös niissä alan yrityksissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon.

Työehtosopimukseen kuuluu useita liitteitä, jotka sisältävät yksityiskohtaiset määräykset esimerkiksi suorituspalkkauksesta, urakkahinnoista ja normiajoista. Liitteet ovat olennainen osa sopimusta, joten työnantajan on tärkeää varmistaa, että työnjohto ja esihenkilöt tuntevat ne ja osaavat soveltaa niitä oikein työmailla.

Sopimuksen voimassaoloaikana työntekijät sitoutuvat työrauhaan. Tämä tarkoittaa, että työtaistelutoimenpiteet, kuten lakot, eivät ole sallittuja. Työnantajalle tämä tuo ennustettavuutta ja varmuutta siitä, että työmaat voivat edetä suunnitelmien mukaisesti.

Paikallinen sopiminen

TES antaa mahdollisuuden sopia paikallisesti, eli työnantaja ja työntekijöiden edustaja (pääluottamusmies) sopivat työpaikkakohtaisesti, joistain käytännön asioista, kuten työajoista ja palkitsemismalleista. Paikallinen sopiminen edellyttää aina kirjallista dokumentointia ja pääluottamusmiehen osallistumista. Työnantajalle tämä avaa mahdollisuuden joustaviin ratkaisuihin. Paikallinen sopimus on osa työehtosopimusta ja sitä sovelletaan myös TES:n voimassaolon jälkeen.

Työsopimus

Työsopimukset tehdään kirjallisesti kahtena kappaleena ja siitä on selvittävä työsuhteen ehdot (työsopimuslaki), kuten:

●  työntekijän henkilötiedot ja työnantajan tiedot

●  työsuhteen alkamisajankohta

●  koeaika

●  työhönottopaikka

●  tehtävä

●  noudatettava työehtosopimus

●  palkan määräytymisen peruste ja palkanmaksukausi

●  säännöllinen työaika

●  vuosiloman määräytyminen

●  irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste

Koeajan pituus on enintään kolme kuukautta, jos työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva tai kestää vähintään kuusi kuukautta. Alle kuuden kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Työsuhdeturvaa noudatetaan pitkälti työsopimuslain mukaan. Poikkeuksena TES:n mukaan työnantaja voi ottaa oppisopimusoppilaan työsuhteeseen omiin työntekijöihin kohdistuvan työn tarjoamisvelvollisuuden tai takaisinottovelvollisuuden sitä estämättä, mikäli yrityksessä on näin YT-menettelyssä sovittu.

Lomauttaminen ja irtisanominen

Työntekijä voidaan lomauttaa määräajaksi samoin perustein, joilla työntekijä voitaisiin myös irtisanoa. Lomautusilmoitusaikaa on noudatettava. Lomautuksen voi peruuttaa, siirtää tai keskeyttää. Työntekijän irtisanomisessa noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja, ellei muuta ole sovittu.

Työntantajan irtisanoessa:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä:	Irtisanomisaika alle:
1 vuosi –	14 vuorokautta
1 vuosi, mutta alle 3 vuotta	1 kk
3 vuotta, mutta alle 5 vuotta	2 kk
5 vuotta, mutta alle 10 vuotta	3 kk
10 vuotta tai enemmän	4 kk

Työntekijän irtisanoessa itsensä irtisanomisaika on 14 vuorokautta.

Irtisanomisajan palkkana käytetään TES:n keskituntiansiota. Mikäli irtisanominen tai lomauttaminen ei johdu työntekijästä, on vähentämistoimet osuttava viimeisenä yrityksen toiminnalle tärkeisiin ammattityöntekijöihin sekä saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneisiin. Työnantajan on otettava myös työsuhteen kesto ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrä huomioon.

Työaika

Normaali viikkotyöaika on 40 tuntia. Lauantai on pääsääntöisesti vapaapäivä, elleivät erityiset syyt edellytä työn tekemistä. Päivätyössä työ alkaa yleensä aikaisintaan klo 7.00 ja päättyy viimeistään 17.00.

Vuorotyön ilta- ja yövuoron tunneilta maksetaan vuosittain nousevaa vuorolisää:

Iltavuorolisä klo 17–23:
1,18 €/h (31.5.2026 asti),
1,21 €/h (31.5.2027 asti),
1,24 €/h (29.2.2028 asti)

Yövuorolisä klo 23–06:
2,40 €/h (31.5.2026 asti),
2,47 €/h (31.5.2027 asti),
2,53 €/h (29.2.2028 asti)

Yli 55-vuotiailla työntekijöillä on oikeus viiteen ylimääräiseen palkattomaan vapaapäivään vuosittain. Myös muut työntekijät voivat sopia työnantajan kanssa vuosittain viiden arkipäivän mittaisesta palkattomasta vapaasta.

Lisäksi TES sallii paikallisia työaikajärjestelyjä, kuten huoltoasentajien työaikamallit. TES antaa tarkkoja ohjeita paikallisen sopimisen tekemiseen. Työnantajan kannattaa hyödyntää näitä joustoja toiminnan tarpeiden mukaan.

Erityistilanteiden korvaukset ja ylityölisät

Työntekijöille maksetaan arkipyhäkorvausta silloin, kun arkipyhä osuu työviikolle. Kuukausipalkkalaisilta palkkaa ei vähennetä arkipyhien vuoksi.

Työnantajan on huolehdittava, että ylityöt kirjataan oikein. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan ylityölisää kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % keskituntiansiosta ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta ja viikoittaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % keskituntiansiosta ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Työajan lyhennys (pekkaspäivät)

Työntekijöille, joiden työaika on 40 tuntia viikossa, kertyy työajan lyhennyspäiviä. Työajan lyhennystä kertyy kultakin kuukaudelta 8 tuntia ja vuosittainen määrä on enintään 96 tuntia. Vapaat annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä tai lyhentämällä päivittäistä työaikaa. Työnantajan tulee seurata kertymää ja varmistaa, että vapaat annetaan oikein.

Työpalkat

Palkka voidaan maksaa aika- tai urakkapalkkana. Jokaiselle työntekijälle on määritettävä henkilökohtainen aikapalkka, joka muodostuu palkkaryhmän mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Palkkaryhmät määräytyvät tehtävien vaativuuden mukaan, ja jokaiselle työntekijälle on määriteltävä henkilökohtainen palkanosa. Kehityskeskustelut on käytävä vähintään kerran vuodessa, ja niiden perusteella henkilökohtaista palkanosaa voidaan tarkistaa. Tämä antaa työnantajalle välineen motivoida työntekijöitä ja sitouttaa heitä.

Palkkaryhmä tulee määrittää vertaamalla työntekijän osaamista ja kokemusta TES:n eri talotekniikka-alan eri toimialoille laadittuihin vaativuusryhmittelyteksteihin.

Aikapalkan perusteena olevat perustuntipalkat (1.9.2025-31.5.2026):

S 12,63
1 15,22
2 18,00
3 18,93
4 19,97

Palkka voidaan maksaa myös kuukausipalkkana jatkuvaa aikatyötä tekevälle työntekijälle. Kuukausipalkan on oltava vähintään oman palkkaryhmän perustuntipalkka kerrottuna luvulla 175. Muunnettu kuukausipalkka lasketaan työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta, joka kerrotaan luvulla 173. Jos työntekijän säännöllinen viikkotyöaika on alle 40 tuntia, käytetään vastaavasti pienennettyjä kertoimia, jotka perustuvat viikoittaisten työtuntien ja 40 tunnin osamäärään. 

Nuorille työntekijöille vähimmäispalkkana on 80 % palkkaryhmän S mukaisesta perustuntipalkasta.

Odotusaika ja sen korvaus

Jos työntekijä joutuu odottamaan työn alkamista työnantajasta johtuvista syistä, maksetaan odotusajalta korvaus palkkaryhmän 2 mukaisesti. Palkkaryhmissä 1 ja S, maksetaan oman palkkaryhmän mukainen perustuntipalkka.

Keskituntiansio

Keskituntiansio toimii laskentaperusteena monille TES:n mukaisille korvauksille, kuten lomapalkalle ja arkipyhäkorvauksille. Jokaiselle työntekijälle lasketaan oma keskituntiansio. Työnantajan on huolehdittava, että keskituntiansion laskenta tapahtuu oikeilla perusteilla ja on vähintään henkilökohtaisen aikapalkan suuruinen.

Uusi TES määritti korottamaan työntekijöiden keskituntiansioita:

–    Korotusprosentti ajalla 1.6.2025–31.3.2026 on 1,75 %.

–    Korotusprosentti ajalla 1.4.2026–31.3.2027 on 2,42 %.

–    Korotusprosentti ajalla 1.4.2027–31.3.2028 on 2,00 %.

Työntekijä, jolle ei vielä ole laskettu keskituntiansiota ja se on voimassa sellaisenaan kaksi palkanmaksukautta. Keskituntiansio lasketaan joka toinen palkanmaksukausi työsuhteen alusta alkaen. Mikäli työntekijän palkkaryhmä muuttuu sopimuskauden aikana, korotetaan hänen keskituntiansiotansa perustuntipalkkojen suhteessa.

Lisät ja niiden maksuperusteet

Työntekijälle maksetaan palkan lisiä tutkinnon, erityistyön tai etumiehenä toimimisen johdosta.

Näyttötutkintolisää maksetaan, kun työntekijä on suorittanut talotekniikka-alan työtehtäviä vastaavan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon (huom. ammatillinen perustutkinto ei oikeuta tutkintolisään). Tutkintolisien määrät ovat:

Ammattitutkinto:

–    0,58 €/h (1.9.2025 alkaen)

–    0,60 €/h (1.6.2026 alkaen)

–    0,61 €/h (1.6.2027 alkaen)

Erikoisammattitutkinto:

–    1,08 €/h (1.9.2025 alkaen)

–    1,11 €/h (1.6.2026 alkaen)

–    1,14 €/h (1.6.2027 alkaen)

Erillistä työkohdetta koskeva erityistyölisä sovitaan työntekijän kanssa aina erikseen. Sopimus voi olla voimassa määräaikaisesti tai toistaiseksi voimassa olevana, jolloin se on oltava irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Putki-, ilmastointi- tai sprinklertyön aikatyön ylittäessä 100 normituntia, on työkohteessa oltava etumies. Etumieslisä voidaan sopia paikallisesti. TES määrittää etumieslisän suuruudeksi kuitenkin vähintään 0,66 €/h (1.9.2025 alkaen), 0,68 €/h (1.6.2026 alkaen) ja vähintään 0,70 €/h (1.6.2027 alkaen). Etumiehen tehtävät on määritelty työehtosopimuksen putki- ja ilmastointialojen suorituspalkkausmääräyksissä.

Matkakustannukset

Verovapaat matkakustannusten korvaukset määräytyvät Verohallinnon päätösten mukaisesti.

Työnantaja maksaa ateriakorvauksen kiinteän toimipaikan ulkopuolella suoritettavasta yli 4 tunnin työstä. Ateriakorvauksen määrä on 1.1.2025 alkaen 13,25 €. Ateriakorvausta ei makseta matkatöistä, eli vieraalla paikkakunnalla suoritettavasta työstä, josta maksetaan matkustusajan ja majoituksen korvaukset sekä päivärahat.

Työnantaja maksaa yli tunnin matka-ajasta työmaalle matka-aikakorvauksena sisääntuloryhmän mukaisen tuntipalkan. Lisäksi työnantaja korvaa päivittäiset matkakulut matkalippukorvauksena, jos työmaa sijaitsee yli 6 km päässä yrityksen toimipaikasta. Joidenkin paikkakuntien kohdalla on sovittu eri vähimmäisetäisyydestä. Poikkeavat kilometrimäärät on kerrottu alla paikkakunnittain:

Paikkakunta & kilometrimäärä nollapisteen ja työmaan välillä lyhyintä reittiä käyttäen:

Matkatöissä, eli vieraalla paikkakunnalla, josta ei voi saapua yöksi kotiin, työnantaja maksaa työntekijälle päivärahaa ja matkakustannukset sekä majoituksen.

Työnantaja maksaa matkustamiseen käytetyn ajan sisääntuloryhmän mukaisena tuntipalkkana, pois lukien klo 22.00–07.00, jos työntekijälle on järjestetty makuupaikka. Lisäksi korvataan komennuspaikkakunnalla asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset.

Majoituskustannukset korvataan selvityksen mukaisesti ollen enintään 1,5-kertaa päivärahan suuruinen.

Päivärahaa maksetaan kultakin vuorokaudelta, jonka työntekijä on matkalla tai eri paikkakunnalla töissä. Päivärahan suuruus on Verohallinnon päätöksen mukainen, eli 1.1.2025 alkaen 53 € kokonaisesta vuorokaudesta ja 24 € vajaasta vuorokaudesta eli enintään kuuden tunnin matkasta.

Työ ulkomailla

Kun työntekijä lähetetään ulkomaille, noudatetaan työsuhteessa Suomen työoikeutta ja sosiaaliturvaa. TES määrittelee työnantajalle maksettavaksi normaalit päivärahat palkanmaksun yhteydessä. Matkakustannukset maksetaan työkohteeseen ja takaisin, mutta muista kotimatkoista sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken erikseen. Työntekijän ei täydy maksaa asunnosta, jonka työnantaja hankkii työntekijän käyttöön.

Tuntikirjanpito ja palkanmaksu

Työntekijöiden tulee pitää kirjanpitoa tekemistään töistä. Tuntikorttien täyttö tehdään työaikana. Tuntikorteille merkitään aika- ja urakkatöiden tuntimäärät, työn laatu, ateriakorvaukset, matkakulut ja lisät. Työnantajan vastuulla on varmistaa, että tuntikortit täytetään oikein ja että ne tukevat palkanmaksua ja työaikaseurantaa.

Palkanmaksukausi on lähtökohtaisesti kaksi viikkoa, mutta paikallisesti voidaan sopia myös kuukausittain maksettavasta palkasta. Tällöin työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada ennakkopalkka palkkapäivien puolivälissä. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkanmaksukausi on yksi kuukausi. Palkanmaksupäivä on perjantai, ellei muuta ole sovittu. Palkasta on laadittava erittely, josta käy ilmi selvästi työajat, erilaiset korvaukset sekä veronpidätykset.

Vuosiloma ja lomapalkka

TES noudattelee vuosilomalakia ja määrittää muun muassa, että lomapalkka lasketaan TES:n lomapalkkasopimuksen mukaan. Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kertomalla oma keskituntiansio lomapäivien lukumäärää vastaavalla kertoimella.

Lomapäivien lukumäärä | Kerroin:

Lomaraha on suuruudeltaan 50 % vuosilomapalkan määrästä ja se maksetaan kahdessa osassa. Lomalle lähdettäessä maksetaan puolet lomarahasta ja toinen puolikas lomaltapaluukuukauden palkan yhteydessä.

Muista varmistaa, että lomien ajankohdat sovitetaan sekä yrityksen tarpeisiin että lain vaatimuksiin.

Sairausajan sekä raskaus- ja vanhempainvapaan palkka

Työnantajana voit vaatia työntekijältä lääkärintodistuksen tämän sairaudesta. Flunssatyyppisissä sairauksissa on sovittava omailmoitusmenettelystä.

Työnantaja maksaa palkkaa sairauden alusta seuraavin ehdoin:

Työsuhde jatkunut yhtäkestoisesti:	Ajanjakso:
2 viikkoa mutta alle 1 kuukausi	Sairausvakuutuksen karenssiaika
1 kuukauden, mutta alle 3 vuota	28 kalenteripäivää
3 vuotta, mutta alle 5 vuotta	35 kalenteripäivää
5 vuotta, mutta alle 10 vuotta	42 kalenteripäivää
10 vuotta tai kauemmin	56 kalenteripäivää

Raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksetaan synnyttävälle vanhemmalle 56 päivän ajalta ja ei-synnyttävälle vanhemmalle 16 arkipäivän ajalta palkan ja raskaus- ja vanhempainpäivärahan erotus.

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoitamiseksi 1–4 päivän ajan. Myös lapsen sairaudesta on annettava lääkärintodistus.

Erinäisiä korvauksia

Työnantaja maksaa työntekijälle korvauksia ansionmenetyksestä keskituntiansion mukaan seuraavissa tapauksissa:

• kunnalliset vastuutehtävät: kunnan maksaman palkkion ja säännöllisen työajan mukaisen ansionmenetyksen erotuksen mukainen korvaus
• henkilökohtaiset merkkipäivät, eli 50- ja 60-vuotispäivät: palkallinen vapaapäivä
• kutsunnat: ansionmenetyksen korvaaminen
• reserviharjoitukset: valtion maksaman reserviläispalkan ja normaalin palkan erotuksen mukainen ansionmenetyksen korvaus
• omaisen (vanhemman, lapsen tai puolison) kuolemantapaus: palkallinen vapaapäivä
• oman työmaan harjannostajaiset: perustuntipalkka

Työturvallisuus, sosiaalitilat, suojavaatetus ja työvälineet

Työturvallisuus

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta ja ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin työtapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi sekä työntekijöiden terveyden suojaamiseksi. Myös työntekijä on velvollinen vaatimaan kaikkia näitä toimenpiteitä tehtäväksi, eikä työntekijää voida rangaista työstä kieltäytymisestä, jos työturvallisuustoimenpiteisiin ei ole huomautuksesta huolimatta ryhdytty.

Suojavaatetus

Työnantaja hankkii työntekijöille omaksi tai näiden käyttöön asianmukaiset suojavaatetukset. Suojavaatetuksella tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksen 427/2021 mukaisia kehon suojaukseen tarkoitettuja vaatteita ja muita vastaavia varusteita. Suojavaatetuksen järjestämisessä tulee lisäksi ottaa huomioon:

• työvaatetuksen paloturvallisuus
• kylmät sääolosuhteet, jolloin annetaan käyttöön tai omaksi asianmukainen lämpöhaalari tai vastaava vaatetus
• muut työvaatetukselle asetettavat erityisvaatimukset.

Työvälineet

Työnantajan on pidettävä työntekijän käytettävissä kunkin työvaiheen edellyttämät kunnolliset ja turvalliset työvälineet. Työntekijälle on hankittava optiset suojalasit, mikäli työterveyshuolto on todennut ne tarpeellisiksi.

Sosiaalitilat

Työpaikoilla ja työmailla on oltava asianmukaiset ja Työturvallisuuslain mukaiset sosiaalitilat, jotka sisältävät kunnolliset pesu- ja pukeutumistilat työn jatkuvuuden varmistamiseksi. Työnantajan vastuulla on varmistaa, että sosiaalitilat pysyvät kunnossa ja siivotaan päivittäin.

Ryhmähenkivakuutus

Työnantajan on hankittava työntekijöilleen keskusjärjestöjen välisen sopimuksen mukainen ryhmähenkivakuutus. Tämä turvaa työntekijöiden perheitä esimerkiksi kuolemantapauksissa. Vakuutusehdot ovat saatavissa vakuutusyhtiöstä ja työnantajalta.

Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen

Työnantaja voi periä ay-jäsenmaksut työntekijöiden palkasta ja tilittää ne liitoille. Tämä helpottaa järjestäytyneiden työntekijöiden velvoitteiden hoitoa. Työntekijä on kuitenkin lopulta itse vastuussa, että vuotuista jäsenmaksua kertyy vaadittu määrä. Työntekijän verotusta varten annetaan kalenterivuosittain todistus pidätetystä summasta.

Katso myös Sähköalan TES 2025–2028 tiivistettynä – tarkasta olennaisimmat tiedot ja Rakennusalan TES 2025-2028 tiivistettynä – tarkasta olennaisimmat tiedot.